Tilanne 1994, muutoksia voi vertailla

Sapsokosken koulu toimi tässä rakennuksessa 1949 - 1957

Tämä kirjoitelma on tehty 1994, moni asia on muuttunut sen jälkeen. Teksti on sellaisenaan kopioitu, joten asioita voi verrata tähän päivään.

SAPSOKOSKI                                      

Historiasta

Sapsokoski on koski kylän keskellä. Kosken nimestä on
kyläkin saanut nimensä. Koski on kaunis kuohuineen.
Vinhasti siinä uivat tukit aikoinaan. Viimeinen uitto
uitettiin koskessa keväällä 1952. Uittomiehet yöpyivät
kylän taloissa. Koskessa on ollut joskus kolmekin myllyä.
Ylämylly Koskenniskan talon kohdalla, välimylly vanhan
koulun seuduilla ja kolmas on nykyisin nähtävissä oleva
mylly, jossa viimeksi on jyviä jauhettu talvella 1971.
Myllyssä on toiminut aikoinaan myös vesivoimala.

Asutus ja asuinpaikat Sapsokoskella ovat eri ikäisiä kuten
muuallakin pitäjässä. Vanhimpia taloja ovat Alajärvi,
Joutensuo, Tuutero, Kumina-aho ja Häkkilä.

Näitä enemmän ollut ns. kruununtorppia, joiden perustamisvuosi
on erään tutkijan mukaan tarkkaan merkitty.
Esimerkiksi: Kolmisoppi 1826, Kukkarovaara 1848, Kukkoharju
1850, Iso-Hietakanta 1826, Akonvaara 1877,
Pieni-Hietakanta 1850, Sapsoperä (Keula) 1840, Hiidenrasi
1854, Kirppulahti 1877, SyrjäIä l852 ja Iso-Honkavaara
1908. Nämä ovat ajat sitten itsenäistyneet yksityisiksi-
taloiksi.

Vuoden 1930 asutus lainnojalla muodostettiin kylälle
valtion maista 9 tilaa. Seuraava asutuksen lisäys tapahtui
1940-luvun loppupuolella, jolloin perustettiin useita rintamamiestiloja.
Samoin tilojen lukumäärä on lisääntynyt
tavanomaisten perinnän jakojen yhteydessä.

Sapsokosken koulu on toiminut vuosina 1949 - 1957 Päiviö
Heikkiseltä vuokralla olleessa myllyn kohdalla sijaitsevassa
vanhassa koulussa, jonka jälkeen koulu on toiminut
nykyisellään olevassa koulussa.

Yrityksiä

Sapsokosken kyläalueeseen ei mainittavia yrityksiä kuulu,
lukuunottamatta Sapsokoskella toimivaa Sotkamon koiratarhaa.

Ongelmia
Kyläläisten mielenkiinnon kohteena oleva koski ja sen
mylly on haluttu kylätoimikunnan toimesta entisöitäväksi
ennalleen, mutta hanke kaatunut rahoitusvaikeuksiin,
vaikka lupa on saatu jo vesi- ja ympäristöpiiriltä. Lisäksi
kunnan tehtäväksi jäisi myös polkujen, kalastuspaikkojen
ym. suunnittelu.

Urheilullisena kylänä kyläläiset ovat toivoneet myös
parempia pesäpallo- ja jääkiekonpeluu kenttiä sekä sisäharrastusmahdolli-
suuksia.

Asutuksesta
Asuttuja taloja Sapsokosken alueeseen kuuluu n. 31 kpl.
Karjaa on vielä 5 talossa. Huvila-asutusta alueella on
satoja, jotka ovat etupäässä Sapsojärven, Alajärven,
Särkijärven ja Sapsokosken rannoilla. Sapsorannalla
puolestaan on n. 30 taloa, joista 3 karjataloutta.

Alueella asuu ihmisiä n. 84 kpl, joista miehiä 50, naisia
34, työssä käyviä 41 kpl, koululaisia 2l kpl ja eläkeläisiä
22 kpl.

Luonnosta
Sapsokoski on kaunista seutua muutoinkin kuin kosken
kuohujen puolesta, joita turistit käyvät ihailemassa. Luonto
on vehreää ja maastoltaan monipuolista. Muita näihtävyyksiä
kosken ja näyttävien asuintalojen lisäksi voi
mainita kyläläisten yhteisen uimarannan Hietakannan
rannassa. Kauniin paikan saimme uutteralla talkootoiminnalla
ja kunnan avustuksella. Kylälle 6 vuotta sitten perustettu
kylätoimikunta on ollut etupäässä talkootoiminnan
vetäjänä. Sen lisäksi se on yrittänyt asukkaiden virkistykseksi
järjestää retkiä, äitien- ja isienpäivätilaisuuksia ja
erilaisia seurakunnan tilaisuuksia.

Kylän erityispiirteitä
Sapsokoski on n. 12 km päässä Sotkamon kirkonkylästä
eli on sopivan matkan takana. Harrastusmahdollisuuksia
kesällä ovat koululla pesäpallo ja urheilukoulu nuorille ja
lapsille. Talvella voi hiihtoreitin valita esim. Loma-Rintelään,
Välikosken lomamökeille tai kirkonkylään.

Luonnonrikkauksista
Alueella on paljon kaikenlaiseen marjastukseen sopivia
alueita sekä kalastusmahdollisuudet.

Kylän yhteistoiminta
Kansalaisopisto antaa mahdollisuuden harrastuksiin, joita
ovat olleet naisten jumppa, liikuntakerhoja lapsille ja
nuorille, ompelupiiri, kudonta ym. erilaiset kurssit.

Lisäksi kyläläiset omatoimisesti joka lauantai pelaavat
vuodeajasta riippuen joko jääkiekkoa tai pesäpalloa.
Mukaan ovat olleet tervetulleita muutkin kuin kyläläiset.

Metsästysseuroista mainittakoon, että alueella toimii
Sapsontaustan Erä ry., Riekinrannan Erä ja Lykinnön
seudun metsästysseura.

Kylän tunnetuista paikoista ja henkilöistä

Entisaikojen tunnetuista henkilöistä mainittakoon seuraavaa:

Juttujen ja kaskujen kertojana tunnettu Kirppulahden
Kalle, kiertokoulunopettaja Hilja Kustaava Kilpeläinen
os. Kolehmainen, suutarina toimineet Reino Huusko ja
Otto Kokkonen, kuppari Hanna Ahtonen, kätilönä Anna
Schroderus, hierojana Arvi Korhonen, mandoliinin soittaja
pelimanni Antti Kemppainen, valokuvaajanaja käsityönopettajana
koululla toiminut Tuomas Kärnä, joka
asunut Ahokaisessa eli ent. Ahonmäessä sekä Sapsonrannalta
seppä Eemeli Huusko Vanhanpaikan kohdalta ja
nikkari Lauri Hyvönen "Länki-Lassi", joka valmistanut
mm. länkiä, pukkeja, suksia, saaveja, pöytiä, sänkyjä
ym. toimien myös kiertävänä nikkarina. Sapsokosken
myllyssä toiminut Päiviö Heikkisen omistama vesivoimala,
josta riittänyt sähköä myytäväksi myös Kainuun
Valolle.

Mahdollisia lisätietoja antaa Hanna ja Simo Kilpeläinen
tai kylätoimikunnan puheenjohtaja Elma Huusko

Sapsoperän kylätoimikunnan puolesta
Aija Mustonen

Sapsokosken uitto, kuva julkaistu Sotkamo kirjassa 1964